Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön. Tietoa evästeistä.
Tulosta

Asiakaspalvelu
Ma - Pe klo 9-16
p. 09 - 8564 5111
allinone@santanderconsumer.fi

Jotain meni pieleen. Yritä myöhemmin uudelleen.

Ajankohtaista

Valitsetko auton tarpeen mukaan?

Autoluokkien rajoja on venytetty jo vuosien ajan. Tarjolle on tullut tasaiseen tahtiin myös täysin uusia vaihtoehtoja, joissa yhdistyy erilaisia tyylisuuntauksia. Autoa hankkiessa kannattaa vertailla erilaisia vaihtoehtoja ja etsiä omaan käyttöön parhaiten sopiva kokonaisuus.

Pienehkö auto, keskikokoinen katumaasturi, crossover ja niin edelleen. Autoja löytyy nykyään niin moneen lähtöön, että vähemmästäkin menisi pää pyörälle. Erityisesti pakkaa ovat olleet sekoittamassa viime vuosina erilaiset katumaasturit ja crossoverit. Etenkin jälkimmäinen on haastava termi, sillä kyseessä on valmistajien käyttämä nimitys lähes mistä tahansa perinteisiä luokkarajoja rikkovasta autosta. Vakiintuneimmin crossover-termiä kuitenkin käytetään pienimpien katumaasturien kohdalla.

Autonvalinnassa kannattaa ensimmäisenä miettiä, minkä kokoista autoa tarvitsee. Tässä on myös hyvä huomioida, että autot ovat kasvaneet vuosien saatossa vauhdilla ja esimerkiksi vuosituhannen vaihteen samalla mallinimellä kulkeva auto oli huomattavasti pienempi kuin nykyinen. Autojen tiloista parhaan käsityksen saa tutustumalla niihin käytännössä, sillä pelkkä mittatietojen vertaileminen ei aina paljasta totuutta tilankäytöstä. Omiin tarpeisiin turhan ison auton hankkiminen nostaa paitsi hankinta- myös käyttökustannuksia; isompi auto kuluttaa lähtökohtaisesti enemmän polttoainetta, tai sähköä, minkä lisäksi esimerkiksi huollot ja renkaat ovat kalliimpia. Toki isomman auton mukana yleensä myös mukavuustaso nousee, mikä voi olla merkittävä kriteeri paljon ajavalle.

Mikä korimalli sitten olisi sopiva? Perinteiset hatchbackit ja farmarit ovat edelleen moneen käyttöön hyvin sopivia vaihtoehtoja. Katumaasturien suosion taustalta puolestaan löytyy korkeuden myötä helpompi kulku autoon ja parempi näkyvyys ulos liikenteeseen. Korkeuden ja usein korkeamman omamassan myötä katumaasturimallit eivät yllä matalampien korimallien taloudellisuuteen, tai ajettavuuteen. Ulkonäkö ja makuasiat toki usein menevät rationaalisuuden edelle.

Seuraavassa katsaus erilaisiin autoluokkien markkinaosuuksiin Autoalan Tiedotuskeskuksen segmenttijaon mukaan vuonna 2018

  • Pienet autot – 1,38 %

  • Pienehköt autot – 18,42 %

  • Keskikokoiset autot – 26,69 %

  • Suuret autot – 13,18 %

  • Edustusautot – 4,81 %

  • Luksusautot – 0,29 %

  • Pienet katumaasturit – 11,29 %

  • Keskikokoiset katumaasturit – 17,82 %

  • Isot katumaasturit – 2,50 %

  • Tila-autot – 3,52 %

  • Urheiluautot – 0,10%





Teknavin tuottamaa sisältöä. Autoja, elektroniikka ja viihdettä. Teknavi on tekniikan alan online-media sekä tv-ohjelma MTV3-kanavalla. 




Näin myynti jakautuu eri käyttövoimien välillä



Bensa myy, diesel kyykkää ja sähkö nostaa päätään. Sähköautot ovat kuuma puheenaihe automaailmassa, mutta myyntitilastoissa prosentit ovat hillittyjä.
Uudet autot ovat kehittyneet hurjalla vauhdilla muutamassa vuodessa. Samalla myös autosegmentit ovat sekoittuneet tehokkaasti ja etenkin erilaisten katumaasturien suosio on noussut hurjaa tahtia. Voimanlähteiden osalta tilanne ei ole muuttunut ihan samalla tavalla. Tässä katsaus henkilöautojen käyttövoimien jakautumiseen ensirekisteröinneissä 2018


Bensiini 84 696 – 70,3 % (ensirekisteröinnit kappaleina ja osuus kaikista uusista autoista)

Bensiini on Suomessa ylivoimaisesti suosituin käyttövoima henkilöautoissa. Sen osuus on viime vuosina ollut yhtä tasaisessa nousussa kuin dieselin osuus laskussa. Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastoissa tähän kategoriaan lasketaan myös jatkuvasti suuremman roolin ottavat perinteiset itselataavat hybridit ja erilaiset kevythybridit.


Diesel 28 934 – 24,0 %

Vielä vuonna 2017 dieselkäyttöisiä henkilöautoja rekisteröitiin 36 062 kappaletta. Kun huomioidaan kokonaismarkkinan hienoinen kasvu vuodelle 2018, on dieselautojen osuudessa tapahtunut varsin merkittävä väheneminen. Etenkin pienien autojen keskuudessa diesel alkaa olla harvinaisuus, sillä deselin vaatimat pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät ovat edullisen luokan autoihin turhan kalliita. Diesel on suosituin isojen autojen keskuudessa. Dieselin etuna on bensiinin polttamiseen verrattuna pienemmät CO2-päästöt, eikä kulutus nouse kovemman rasituksen alaisena samaan tapaan kuin bensiinillä.


Lataushybridi 4 932 – 4,1 %

Pistokkeesta ladattavien hybridiautojen ensirekisteröinnit ovat keskimäärin tuplaantuneet vuosi vuodelta. Näiden tarjonta kasvaa kiihtyvään tahtiin, joten osuus rekisteröinneistä tullee lähitulevaisuudessa nousemaan. Suomen CO2-pohjainen autoverotus suosii pistokehybridejä, minkä ansiosta etenkin kalliimman luokan autoissa lataushybridi saattaa olla kokonaishinnaltaan edullisempi kuin pelkällä polttomoottorilla varustetut sisarmallit. Lataushybridi sopii ennen kaikkea pääasiassa säännöllisiä matkoja ajavalle autoilijalle, joka ei kuitenkaan halua tehdä kompromissia vapauden kanssa. Sähköautosta poiketen lataushybridillä voi taittaa pitkät matkat ilman suurempaa suunnittelua polttomoottorin voimin. Toki tärkeä osa taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä on kuljettajan vastuulla, sillä autoa pitää ladata ahkerasti. Tuoreilla automalleilla sähköllä pystyy yleisesti ajamaan lähemmäs 50 kilometriä, mikä riittää useimpien päivittäisiin tarpeisiin.

Maakaasu 1 161 – 1,0 %

Kaasuautojen kysyntä on ollut viime vuodet varsin tasaista. Mallitarjonta on keskittynyt muutaman merkin piiriin, mikä osaltaan vähentää kiinnostusta ja tietoisuutta selvitää kaasuautoilun mahdollisuuksia. Vähäistä suosiota on yleisesti selitetty harvalla tankkausverkostolla, mutta pk-seudun lisäksi myös muista suurimmista kaupungeista alkaa löytyä tankkausmahdollisuus. Maakaasun lisäksi tankkiin voi laittaa biokaasua, mikä laskee polttoaineen elinkaaripäästöjä huomattavasti. Puhtauden lisäksi kaasuautojen puolesta puhuvat kustannukset; kaasutankeilla varustettu auto on yleisesti varsin marginaalisesti bensiinikäyttöistä autoa kalliimpi, ja hintaero kuolettuu nopeasti edullisella kaasulla ajettaessa.


Sähkö 776 – 0,6 %

Sähköautojen tarjonta kasvaa kiihtyvään tahtiin, mutta myyntiä rajoittavat hinta ja saatavuus. Monien sähköautojen kohdalla toimitusajat ovat pitkiä, mikä saattaa ohjata päätöksiä muiden vaihtoehtojen pariin. Sähköauto sopii loistavasti säännölliseen matkustamiseen, mutta pidemmät matkat vaativat polttomoottoriautoihin verrattuna perusteellisempaa reittisuunnittelua





Teknavin tuottamaa sisältöä. Autoja, elektroniikka ja viihdettä. Teknavi on tekniikan alan online-media sekä tv-ohjelma MTV3-kanavalla. 

Edullinen hinta tärkein tekijä auton ostajalle

Santander Consumer Financen teettämästä tutkimuksesta selviää, että uutta autoa ostaessa moni ominaisuus menee ympäristöystävällisyyden edelle. Edullinen hinta on tärkein auton valintaan vaikuttava ominaisuus. Seuraavana on auton käyttökustannusten edullisuus ja kolmantena turvallisuus. Ympäristöystävällisyys on listan häntäpäässä. Moni kuluttaja olisi kuitenkin valmis ottamaan ympäristöystävällisemmän auton, jos ne olisivat edullisempia.

Säh­kö­au­ton os­ta­mi­nen on hou­kut­te­le­vaa sekä ym­pä­ris­tö­seik­ko­jen et­tä edul­lis­ten ajo­ki­lo­met­rien ta­kia, mutta bensiiniautot vievät silti ylivoimaisen voiton. Ympäristöystävällistä autoa ei saa halvalla ja siksi niitä on käytössä vain vähän.

Santanderin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisille tärkeimpiä tekijöitä autoa ostaessa ovat: 

  • edullinen hinta (45 %)

  • edulliset käyttökustannukset (34 %)

  • turvallisuus (32 %)

  • koko (32 %)

  • auton merkki (30 %)



Auto, talvi, pariskunta

Ympäristöystävällisten autojen kallis hinta ja latausverkoston harvuus mietityttävät kuluttajia

Vaikka ympäristöystävällisyyden merkitys on korostunut viime vuosina, se ei ole uuden auton ostajan tärkein kriteeri. Vain joka kymmenennelle (9 %) auton ympäristövaikutukset ovat tärkeä tekijä. Syy sille, miksi käytössä ei ole sähkö-, vety-, tai hybridiautoa, on tutkimukseen vastanneiden mukaan autojen hinta (61 %), tankkaus- tai latausverkoston harvuus (32 %) ja se, että nykyinen auto ei ole vielä vaihtoiässä (25 %).

Auton toimintasäde ja hiilidioksidipäästöihin perustuva verotus ovat kuitenkin vaikuttaneet päätöksentekoon, mikä on johtanut nimenomaan ladattavien hybridiautojen ja kaasuautojen määrän kasvuun viime vuonna.

– Kyse ei ole välttämättä siitä, etteivätkö auton vaikutukset ympäristöön yleisesti kiinnostaisi, vaan siitä, että hinta ja muut ominaisuudet menevät toistaiseksi sen edelle autoa ostaessa. Tällä hetkellä sähkö-, vety- tai hybridiauton ostaminen vaatisi huomattavasti suuremman investoinnin kuin vastaava fossiilisella polttoaineella kulkeva auto, sanoo Santander Consumer Financen liiketoimintajohtaja Kari Kauppinen.

Autoilun ympäristöystävällisyydessä tulisi ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon muun muassa autojen hinta, ajoneuvoverotus, taloudellinen ajotapa ja sähköautojen latauspisteiden sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkauspisteiden lisääminen.

– Tulevaisuudessa sähkö-, vety- ja hybridiautojen osuus on varmasti suurempi. Tu­le­vai­suu­den ekologinen ­au­to tar­jo­aa riit­tä­vän toi­min­ta­mat­kan ja hy­vät omi­nai­suu­det – ja on sil­ti koh­tuul­li­sen hin­tai­nen, kertoo Kari Kauppinen.

Arkisto

2019 (9)
2018 (14)
2017 (12)
2016 (8)

Aiheet