Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Käytämme evästeitä jotta voimme mahdollistaa sinulle parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Tietoa evästeistä.
Tulosta

Asiakaspalvelu
Ma - Pe klo 9-16
p. 09 - 8564 5111
allinone@santanderconsumer.fi

Jotain meni pieleen. Yritä myöhemmin uudelleen.

Ajankohtaista

Autoilu automatisoituu, mutta matkaa robottiautoihin riittää

Automaattinen autoilu ja robottiautot ovat kestoaiheita autoilun tulevaisuudesta puhuttaessa. Teknologian lisäksi isojen periaatteellisten muutosten tapahtumiseen myös yhteiskunnalta vaaditaan sopeutumista.

Monet nykypäivän autoista löytyvät varusteet ovat edellytyksiä autonomiselle autoilulle. Jo pienistäkin autoista löytyvä aktiivinen vakionopeudensäädin on hyvä esimerkki tällaisesta järjestelmästä. Kuljettaja antaa tietyn pyynnön autolle, mutta auto huomioi myös ympäristön elementit tämän pyynnön suorittamiseksi. Aktiivisella vakionopeudensäätimellä varustettu auto sekä kiihdyttää että jarruttaa itsenäisesti kuljettajasta riippumatta. Kun tähän järjestelmään yhdistetään ajolinja-avustin, auto seuraa itsenäisesti myös kaistaa, tai edellä ajavaa autoa. Nykyisestä lainsäädännöstä johtuen kuljettajan täytyy tasaisin väliajoin käyttää ohjauspyörää, vaikka auto hoitaisikin varsinaisen ohjaamisen. Avustimista huolimatta vastuu autosta on aina kuljettajalla.

Vastuukysymykset ovatkin yksi iso selvitettävä osa-alue ennen autoilun automatisoitumista. Ei nimittäin ole yksinkertaista sopia, kuka on vastuussa, jos autonomisesti liikkuva ajoneuvo joutuu onnettomuuteen ja etenkin jos se todetaan syylliseksi. Onko vastuu valmistajalla, vakuutusyhtiöllä, vai ajoneuvon omistajalla? Myös moraaliset kysymykset ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Kuka esimerkiksi tekee päätöksen siitä, miten autonominen auto toimii väistämättömän onnettomuuden edessä?

Autoilun täydellistä automatisoitumista nähdään todennäköisimmin ensimmäisenä rajatuilla alueilla. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ihmisten ajamilta autoilta kielletyt alueet kaupunkien sisällä tai moottoritiet. Molemmissa tapauksissa ympäristömuuttujien määrää pystytään rajaamaan, jolloin autonomisen auton tehtävä helpottuu merkittävästi.

Avoimia kysymyksiä siis vielä riittää matkalla autonomiseen autoiluun. Lainsäädännöllisesti kysymysten sekä teknisten ratkaisujen lisäksi toki ihmisten täytyy olla valmiita antamaan vastuu autolle. Olisitko sinä valmis hörppimään aamukahvia itsestään ajavan auton kyydissä?

Sillä välin, kun seuraamme autoilun kehittymistä voit tutustua uusiin ajoneuvoihin täältä.




Teknavin tuottamaa sisältöä. Autoja, elektroniikka ja viihdettä. Teknavi on tekniikan alan online-media sekä tv-ohjelma MTV3-kanavalla. 

Vinkkejä vihreämpään autoiluun

Autoilun ekologisuus kiinnostaa ihmisiä jatkuvasti enemmän. Oman autoilun päästöihin voi vaikuttaa tehokkaasti omilla valinnoilla.

Liikenteen ja autoilun päästöihin keskitytään jatkuvasti enemmän. Henkilöautot ovat yksi, mutta monelle tärkeä osa liikkumista. Suurin osa auton elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy auton käytön aikana, joten kuluttaja voi valinnoillaan tehdä isonkin vaikutuksen kokonaisuuteen. Perinteisen polttomoottorikäyttöisen auton kohdalla valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt ovat autoalan laskelmien mukaan noin 10-15 prosentin luokkaa. Sähköautojen kohdalla valmistuksen päästöt ovat akuista johtuen hieman suuremmat, mutta vastaavasti käytön päästöt huomattavasti pienemmät. 

Yksi tehokkaimmista tavoista pienentää omia välttämättömän autoilun kokonaispäästöjä on ajaa nykyaikaisella autolla. Verrattaessa saman autoluokan edustajia keskenään uudemmat autot ovat lähtökohtaisesti taloudellisempia teknologisen kehityksen ansiosta. Lisäksi on hyvä muistaa, että polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt ovat vain yksi osa päästöjä. Pakokaasujen jälkikäsittely on kehittynyt hurjasti viime vuosina ja monien ihmisillekin haitallisten päästöjen määrää on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Esimerkiksi uusimmat päästöstandardit täyttävät bensiinikäyttöiset autot on varustettu nykyään hiukkassuodattimilla, ja dieseleiden ongelmana pidetyt typen oksidit on laitettu kuriin SCR-katalysaattoreilla.

Teknisistä järjestelmistä huolimatta kuljettajan valinnoilla ja toiminnalla ratin takana on edelleen iso vastuu. Omia ajotottumuksia kannattaakin tarkastella kriittisesti: ovatko lyhimmät siirtymät pakko suorittaa autolla, ja pystyisinkö esimerkiksi välttämään ruuhka-aikoihin liikkumista?

Auton liikkuessa ratin ja penkin välissä tapahtuvalla toiminnalla on iso merkitys. Kuljettaja pystyy vaikuttamaan kulutukseen ja sitä kautta päästöihin omalla ajotavallaan. Avainsana taloudelliseen ajamiseen on ennakointi. Liikennettä lukemalla voi välttää paljon turhia jarrutuksia ja energiaa kuluttavia kiihdytyksiä.



Paikallista päästöttömyyttä ja kompensointia

Autojen sähköistyminen tarjoaa oman tavan vähentää ajon aikaisia päästöjä. Hybridiautoissa polttomoottoria pyritään pitämään aina tilanteen salliessa sammuksissa, mikä vähentää paljon turhaa moottorin käynnissä olemista. Ladattavat hybridit ja täyssähköautot tarjoavat puolestaan jokaiselle mahdollisuuden paikallisesti päästöttömään autoiluun, kun polttomoottoria ei tarvitse käyttää ollenkaan. Ladattavilla autoilla kokonaispäästöjen osalta toki on olennaista huomioida, miten auton lataamiseen käytetty sähkö on tuotettu.

Uutta autoilun saralla on lähinnä teollisuudesta tuttu päästökauppa. Esimerkiksi Santander tarjoaa nykyään Green All in One -lisäpalvelua, jonka avulla jokainen asiakas voi halutessaan kompensoida autoilunsa CO2-päästöt sopimusajalta. Käytännössä asiakas ostaa tällöin Santaderin yhteistyökumppanin kautta päästökaupan piiriin kuuluvia päästöoikeuksia oman kulutuksensa verran.

Lue lisää Green All in One –palvelusta täältä.
 




Teknavin tuottamaa sisältöä. Autoja, elektroniikka ja viihdettä. Teknavi on tekniikan alan online-media sekä tv-ohjelma MTV3-kanavalla. 

Joka viides harkitsisi hybridiautoon vaihtamista - tammikuusta 2020 alkaen autonvalmistajat haluavat niitä myös myydä

Santanderin tuoreen tutkimuksen* mukaan jopa viidennes (20%) autoilijoista olisi valmis päästöjen vähentämiseksi vaihtamaan nykyisen autonsa hybridiin ja 13% täyssähköautoon. Alle 30-vuotiaiden autoilijoiden keskuudessa luvut ovat vielä suuremmat - kolmannes (28%) ja viidennes (21%). 

Samaan aikaan autovalmistajien kannusteet myydä ladattavia autoja kasvavat merkittävästi vuodenvaihteen jälkeen: EU:n asettamat päästörajat voivat aiheuttaa valmistajille  kymmenien miljardien eurojen sakkoriskin. Autovalmistajan vuoden aikana myymien kaikkien autojen keskimääräinen CO2-päästö saa olla enintään 95 grammaa kilometriltä. Vastaavasti päästöhyvitysjärjestelmä antaa vuoden 2020 aikana ‘superhyvitystä’ niistä autoista joiden päästöt ovat alle 50 g/km - jokainen tällainen auto lasketaan kahtena.




“Kun katsotaan tutkimuksessamme esiin tullutta selkeää halukkuuttaa vaihtaa nykyinen autonsa ladattavaan ja toisaalta autovalmistajien ensi vuonna merkittävästi kasvavaa motivaatiota sellaisia myydä ja markkinoida, on helppo ennustaa myyntipiikkiä täyssähkö- ja lataushybridiautoissa”, sanoo Santanderin liiketoimintajohtaja Kari Kauppinen.

Kauppisen mukaan uusien, kilpailukykyisesti hinnoiteltujen ja pidemmän toimintasäteen takaavien mallien tuominen markkinoille jouduttaa varmasti sähköautojen kysyntää. Latausinfran kehittäminen niin kaupungissa kuin maanteillä näyttelee myös ratkaisevaa roolia.

“Samaan aikaan on myös tärkeää muistaa, että liikenteessä on todella paljon vanhoja autoja, jotka eivät enää vastaa nykypäivän turvallisuusvaatimuksiin ja joiden päästöt ovat aivan eri tasolla kuin uudempien autojen. Näiden autojen poistaminen liikenteestä ja siihen kannustaminen esimerkiksi romutuspalkkion avulla olisi tärkeää, jolloin kyseiset autot voitaisiin korvata pienipäästöisemmillä ja turvallisemmilla autoilla kuten esimerkiksi juuri sähköautoilla”, Kauppinen sanoo.

Santander on Suomen suurin autorahoittaja ja yhtiöllä on hyvä näkymä siihen, mihin suuntaan autoilu ja autojen ostaminen on Suomessa kehittymässä.

*Kyselytutkimuksen Santanderille on toteuttanut YouGov Finland. Tiedot kerättiin web-kyselynä 4.10. – 6.10.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaisvastaajamäärä lopullisessa kohdejoukossa on 1000. Kokonaistuloksissa (N=1000) keskimääräinen virhemarginaali on n. ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).

Arkisto

2020 (3)
2019 (11)
2018 (14)
2017 (11)
2016 (8)

Aiheet